lauantai 31. joulukuuta 2016

UUSI VUOSI, UUSI KUOSI / A NEW YEAR, NEW GENES

Viikolla 2 saapuu Saksasta Suomeen viisi pikkupoikaa. Kuvia ja sukutauluja myöhemmin, mutta näytetään nyt sentään komeat isät:

Cliadhamh Mor 3rd of Balmoral

Fionn Bheinn of Cladich

                                                               Cruachan 5th of Wartenberg

In the beginning of January five young bulls will arrive to Finland. I will add the pedigrees and photos later, but here are the handsome daddies.

We are proud and pleased. We thank Family Bange and Family Helmerichs for the opportunity to import the boys and the lovely and easy-going co-operation. Thanks <3

MOJOVAA UUTTA VUOTTA!
HAPPY NEW YEAR!

torstai 27. lokakuuta 2016


LUOMULIHALASTI    LIHAVANPÄÄHÄN!

Tänään kylmäauto toi mojovan kuorman. Jauheliha ja paistisuikale pakastetaan huomenna, muita raakakypsytetään. Kannattaa varata hyvissä ajoin eli NYT.

Hinnasto Suoramyynnin alla.



torstai 25. elokuuta 2016

Lihalaari väliaikaisesti likimainkin tyhjä

Jauhelihaa on jokunen paketti, uusi, monipuolinen lasti saadaan  lokakuun puolivälin jälkeen.

Kiitos asiakkaille hyvästä kesästä, nähdään syksymmällä!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Rekolan cocktail / The Rekola Cocktail

Perusaine on tässä / This is the basic ingredient:



Siihen on lisätty tätä viimeisinä vuosina / This we've been added during past years:


Ja viime keväästä asti tätä / And since last spring we put this:


Kahtotaan, kahtotaan.... / Let's see the results...

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Reilusti Rekolasta

Olin maanantaina Etelä-Savon REKO-infossa. Mielenkiintoista. Mukava tapa viedä maaseutua ja makuja taajamiin, ruuhka-alueille. Jos ja kun Mäntyharju/Pertunmaa-ryhmä tai Mikkeli-ryhmä aloitetaan, niin osallistumme.

 REKO, rejäl konsumtion, reilua kuluttamista. Jatkamme kuitenkin myös REKOLA-kauppaa, rejäl konsumtion & landsort. Näytämme mielellämme asiakkaille, miten me elämme ja ennen kaikkea miten luomueläimemme elävät. Lihamyymälä avoinna aina kun niin sovitaan, liisa@wolara.net tai 040-7557697 tai 040-5679496.
Tällä hetkellä löytyy jauhelihaa, paistisuikaletta, etuselkää, ulkofilettä, entrecotea, sisä- ja paahtopaistia. Kannattaa varata ennen kuin lähtee ajamaan. Kesälihat suosittelen myös varaamaan hyvissä ajoin. Makkaraerä tulossa ennen juhannusta.

tiistai 26. tammikuuta 2016


SIMPPELEITÄ SYNTYMÄNIMIÄ


Oletteko kuulleet logiikasta, jolla nimeämme vasikat? Luultavasti ette. Koska logiikkaa ei ole. Ei ainakaan isännän mielestä. Emännälle se on kristallinkirkasta. Toki siihen logiikkaan lisätään poikkeukset, muunnokset, mielialamuutokset ja mausteet.

Skotlantilaisissa emolinjoissa nimi kulkee sukupolvesta toiseen. Järjestysnumero ja tilan nimi vaan vaihtuu. Duncanin isänemä on Eva 19th of Ormsary, sen takana ovat Eva 17th ja Eva 13th of Ormsary. Duncanin emä on Clara Beg 3rd of Miungairigh. Sen takaa alenevasti löytyy Clara Beg 2nd of Torloisk, Clara 3rd of Torloisk ja Clara of Torloisk. Simppeliä. Meillä Rekolassa pääasiallisesti tehdään samoin. Mutta kun aloituskarjassa oli kaksi Evelyniä ja kaksi Celinaa, niin päätimme vanhemmille versioille laittaa savolaiset nimet. Ensimmäisestä hiehovasikasta, 2009, tuli Ieva. Celinalle syntyi Seliena. Keväällä 2015 syntyivät Ieva 5th of Rekola ja Seliena 5 th of Rekola. Lisäksi pikkupuolisiskot (Emppu ja Selma, Evelyn of Brunnila ja Celina 2. of Brunnila) saivat Evelyn 2. of Rekola ja  Celina Ruadh 2 of Rekola. Simppeliä. Ettei menisi liian helpoksi, niin Elinan (Celina Ruadh of Rekola) ja Helunan (Celina Ruadh 2. of Rekola) välissä on musta Luna, Celina Dubh of Rekola. Jossain pidetään niin tiukasti kiinni, että hieholle annetaan nimen liitteeksi Ruadh(=punainen), vaikka se vasikka kuinka pikimusta tahansa. Kun on kerran se nimiliite tullut annettua. Minä en niin tee.

Meillä on neljä Ievaa ja kolme Selienaa kotona. Ensimmäinen Ievamme sai tyttärensä nimeksi Iona, eka Seliena (eli Irma, tietysti)on jo saanut kaksi Seonaid-tytärtä. Myös Seliena 3. of Rekolan esikoiseksi tuli Seonaid (3. of Rekola). Tänä keväänä kaksi Ievaa ja kolme Selienaa poikii. En vielä tiedä jatketaanko ionaa ja seonaidia. Nämä säännöt eivät ole laillisia tai laittomia, tekee ihan vaan miltä tuntuu. Minusta. Siksi simppeliä.

Kaikki vasikat saavat sitten lempinimen, jos syntymänimi on liian monimutkainen. Ensimmäisen sonnimme, Jannen eli Ianin, tyttäriä on vielä laumassa Ieva, Kiira, Irma, Liena, Mimmi, Saimi ja Elli. (Virallisesti Ieva 2., Carolina, Seliena 2. ja 3., Monica 3., Samanta Dubh ja Evelyn). Hamishin tyttäriä on kolmelta vuodelta, niillä kaikilla on hoolla alkava lempinimi. Kotona on Hertta, Hilima, Hamppu, Hilla, Helmi, Heili, Hulda, Hehku, Hepuli ja Haiku. Eli virallisesti kolme Ievaa, Seliena, Nighean, Iona, Caileag, Monica 5., Seonaid 3. ja Evelyn 2. Simppeliä. Tänä keväänä 2016 syntyy Duncanin ja Hamletin vasikoita. Duncanilaisten tyttärien lempinimiksi antanemme d- ja t-alkuisia (savolaisuusliennytys). Tuike eli Celina Ruadh 3. of Rekola aloitti sarjan. Hamletin mahdollisia tyttäriä… hmmm…. sen näkee sitten, kun ensimmäinen tulee. Fiiliksen mukaan. Ehkä hoolla, ehkä proosalla tai tunteella.

Sitten ne sonnit. Ne ne vasta simppeleitäkin ovat. Nimeämisen suhteenkin. Skotlannissakin nimet voi olla melkein mitä vaan. Aika usein ihan vaan gaelinkielinen etu- tai paikannimi. Mehän tietysti aloitimme Uatamilla, kun kerran eka hiehovasikka oli Ieva. Toinen sen vuoden poika on Puavo. Sitten tuli vielä kolme kautta jannelaisia, siellä on monenlaista. On emän tai isän alkukirjaimella alkavia (esim. Ewan, Calle, Sampo), taiteilijanimiä (esim. Axl Rose, Jack Sparrow, Jörn Donner), emästä johdettuja(esim. Seleeni, Uno ja Mauno). Päätimme myös alussa, että Evelynin pojat nimetään Jannen mukaan, tuli kaksi Ian Ruadhia. Hamishin kanssa Evelyn ei tehnyt poikaa, mutta Evelynin tytär Ieva teki kaksi Hamish Dubhia. Loogista. Vähemmän loogista on, että Emppu eli Evelyn 2. teki kaksi Hamish Machbethia. Etenkin, kun eka syntyi Hector-teeman vuotena. Vuonna 2013 aloitimme teemavuodet sonneille. Syntyivät Hector, Ake, Make, Pera ja Herra Mirandos. Ake on Halloumi, Make on Hamish Dubh ja Pera on Hubert. Selkeätä. Sitten loppuivat mieluisat Hector-nimet ja kesävasikka Hambo on siis Hamish Machbeth. Ja siitä pääsimmekin erittäin sujuvasti ilman aasinsiltoja seuraavaan teemavuoteen: Shakespeare. On Romeo, Hamlet, Henkka, Mahpetti ja Sakke. Virallisemmin Hector 2., Hamlet, King Henry, Hamish Machbeth ja Shakespeare. Logiikka luistaa. Naisen päässä ainakin. 2015 syntyivät Hamishin kolmannen kauden pojat, teemana tiedemiehet: Galilei, Kopernikus, Chomsky ja Tesla. Olisi ollut liian helppoa, jos kaikilla tiedemiehillämme rekisterinimet olisivat samalla lempinimiä. Galilein rekisterinimi on Hamish Dubh 2.

Nyt on korkattu sitten Duncanin ensimmäinen vuosikerta. Alkoi poikkeuksella, ei ole vielä teemaa mietittynä eikä etenkään päätettynä. Joten sonnipoika sai nimen Talvi (kaksoissiskohan on Tuike, kuten kaikki muistamme). Onko vieläkin simppeliä?
 

Tulevien sonnipoikien teema vielä puuttuu. Auttakaa. Olisiko ehdotuksia, toiveita, vaatimuksia? On mietitty bändejä, historiaa, kirjallisuutta, ammatteja, elokuvia. Emme ole päässeet yhteisymmärrykseen. Minähän ne nautarekisteri-ilmoitukset näpyttelen, että minulla on onneksi lopullinen päätösvalta…   Vasikoita on tulossa vielä 17. Sukupuolijakauma voi olla vaikka fifty-sixty. Kymmenkunta miesnimeä pitäisi keksiä. Jostakin teemasta. Simppeliä. Jos pikkuriikkisen auttaisitte. Kiitos. Sana on vapaa.
 
 
Vasemmalta Puavo, Ieva ja Uatam 17.5.2009
 

maanantai 11. tammikuuta 2016

KARJAVUOSI 2016 ON NYT KORKATTU!


Miellyttävää ja antoisaa loppuvuotta kaikille, jotka tänne lepotilassa oleville kotisivuille eksyvät! En ole kunnolla päivitellyt näitä sivuja, kuvat ja uutiset tulee laitettua Facebookiin. Olevinaan kätevämpi. Yritän parantaa tapani. Yritän…
 

Nuorempi tuontisonnimme, Duncan, oli kolme ensimmäistä kauttaan vuokralla. Syksyllä 2014 se tuli takaisin kotiin ja sai talvehtia emolaumassa. Otimme pienen, tietoisen riskin (= poikimakauden aikaistaminen). Mutta se oli helpoin ja selkein laumajärjestelyratkaisu. Kaksi lehmistä olivat suostuvaisia sonnille jo ns. puhdistuskiimasta. Muut lehmät pitivät sen normaalin kierron, ja hiehot päästettiinkin sonnille vasta toukokuussa 2015. Kesäkuussa 2015 vasikoinut Emppu näyttäisi aikaistaneen poikimista kolmella viikolla, toukokuuhun. Siinä kohdassa aikaistaminen on OIKEIN hyvä.

Selmalla (Celina 2. of Brunnila) oli laskettu aika 11.1. Olimme olleet hieman huolissamme siitä, näytti kuntoluokaltaan laihanlaiselta. Muita huolestuttavia oireita emme löytäneet. Selma tunnutti mukavasti vuodenvaihteessa ja maanantaina 4.1. oli jo limapuikko jäätynyt -26 asteen pakkasessa. Päätimme ottaa Selman yöksi navettaan. Navetassahan ei ole lämmitystä, mutta on siellä vähemmän pakkasta kuin ulkona. Eläimet pääsevät toiseen päätyyn vapaasti ja tuovat samalla lämmitystä.

Tiistaina 5.1. lima- ja vesipussit tulivatkin jo aamulla yhdeksän jälkeen. Työntöjä ei juurikaan ollut, ei ainakaan säännöllisesti. Puolenpäivän jälkeen Risto tunnusteli tilannetta geelin ja suojakäsineen kanssa. Synnytyskanavassa ei ollut mitään eikä käden mitalla löytynyt vasikkaa. Risto soitti kunnaneläinlääkärille, Tukiaisen Antille.  Kolmen maissa Antti tuli, löysi hännän. Vasikka perätilassa. Antti sanoi, että valitettavasti usein perätilavasikka on kuollut, kun vedet ovat menneet ja synnytys ei ole edennyt. Antti pitkällä kädellään löysi ensin toisen ja sitten toisenkin takajalan. Ketjujen kanssa Risto ja Antti vetivät vasikan, tuli helposti. Selma alkoi työntää heti kun vasikka tuli kanavaan. Selma seisoi nätisti, oli riimulla kiinni, minä pitelin häntää sivussa ja rapsuttelin.

Vasikka oli elossa! Hihkuin ilosta! Olimme pelänneet kuollutta vasikkaa, muumiota,  vaikka mitä. Risto puhdisti vasikan suun ja kuivaili vähän. Antti tarkisti kohtua … ja löysi toisen vasikan. Se oli oikein päin ja tuli myös helposti. Sanoin Antille, että kolmatta ei ole pakko löytää. Sitä ei löytynyt ja päästimme Selman riimusta. Se jo oli kääntynyt ja jutellut vasikoille. Katsoi kaksosia, aivan kuin olisi ajatellut: ” Ai näitäpä onkin kaksi, ei muuta kuin töihin!”
 

Siinä löytyi sitten samalla syy lehmän laihtumiseen. Melkein 60 kg sikiötä oli ollut kohdussa. Perätilassa ja tulppana oli hiehovasikka, Tuike, 26 kg. Toisena syntyi sonni, Talvi, 31 kg. Ihan liikutuin, kun seurasin Antin työtä. Tomerasti, mutta leppoisasti. Antoi meille ohjeita, raporttia ja sutkauksia. Halasin Anttia, olin niin tyytyväinen, helpottunut ja iloinen. ” Nooh… täähän on mun työtä.”

Antti lähti kuulemma saunaan, Risto lähti Kuorttiin hakemaan lämmittimiä ja minä hain pinkan pellava- ja froteepyyhkeitä. Vuoron perään Selman kanssa kuivasimme ja hieroimme kaksosia. Tuike nousikin aika lailla pian ylös ja lähti hamuamaan tissiä. Talvi katseli ympäristöään, mutta ei ihan niin nopeasti pyrkinyt ylös. Jahkaili enemmänkin. Olin heti huomaavinani luonne- ja sukupuolierot…
 
Niin kuin alussa kirjoitin, yritän muistaa kirjoitella tännekin. Mutta Rekolan Facebook-sivuille päivitän melko usein kuvia ja videoita, tervetuloa katselemaan! https://www.facebook.com/HighlandCattleOfRekola/